Product Camp Helsinki - tiukkaa asiaa myös korporaatiosieluille

Osallistuin jokunen hetki sitten mainioon Product Camp Helsinki-tapahtumaan, joka järjestettiin OP:n uusissa tiloissa Helsingin Vallilassa.

Tällaiselle korporaatiomaailmaan jo vuosiksi hukkuneelle konsultti-agile-bisnes-nörtille oli todella mukavaa löytää yhteisö ajattelijoita ja tekijöitä, jotka katsovat tässä päivässä holistisesti palveluiden ja tuotteiden kehitystä - ilman että tarina on alisteinen vain ketteryys-, tech- tai design-viestille.

Vaikka Product Camp oli suunniteltu ja myyty unconferencena, toteutui se käytännössä hyvin perinteisenä konferenssina.

Esitykset olivat esityksiä. Yleisö pääosin kuunteli. Ja vaikka toki esityksien aikana ja jälkeen oli dialogia, ei se eronnut perinteisestä tapahtumameiningistä merkittävästi. Tämä ei kuitenkaan ole millään tapaa tapahtuman arvosta pois, sillä esitykset olivat kiinnostavia ja yleisössä oli todella paljon kiinnostavaa porukkaa.

Ohjelmassa oli kaksi keynotea: Fernando Leonin esitys tuotteen launchaamisesta ilman techin miettimistä ( non tech MVP) sekä Toni Laturin kokemukset Lean startupista korporaatiomaalista. Nämä olivat isossa salissa koko porukalle.

Fernando Leonin esitys kertoi kokemuksista Fruitkit-palvelun launchaamisesta todella pienellä bootsträppäyksellä ja fokusoinnilla oikeisiin asioihin. Fruitkit kuulosti jo esityksen alusta alkaen tutulta, mutta vasta myöhemmin tajusin ja yhdistin - että palvelusta oli tilattu jo jonkun aikaa hedelmäkoreja asiakkaan toimistolle.

Esitys tiivistyy ylempänä näkyvän kalvon yhdeksään pointtiin.

• Cut the crap and launch

• Do some sales

• Obsess over early customers

• Use what is available to you

• Cheap is good. Free is king.

• Always play to your strengths

• Find quirky workarounds. Grow on your terms.

• Don’t over-engineer

• Take Photos ( Tarinankerronnan ja muistojen tueksi )

Ajatukset sopivat melkein sellaisenaan myös projekti- ja palvelukehitykseen yrityksien sisällä, tai ainakin niistä voi ottaa oppia ja inspiraatiota.

Kuinka monta kertaa asioita vatuloidaankaan liian pitkään, eikä tehdä kokeiluja ja myynticaseja joilla ensimmäisltä asiakkailta oikeasti oppisikin jotain siitä todellisesta tarpeesta?

Kuinka usein sitä tehdäänkään sekundäärisistä asioista isompia ongelmia kuin ne oikeasti ovatkaan, sen sijaan että rakennettaisiin ja otettaisiin käyttöön jotain mikä ei ole tässä hetkessä täydellistä, mutta paljon parempaa kuin nykytila.

Mien monta kertaa yritetäänkään tehdä asioita jonkin toisen tahon ehdoilla, ja menetetään mahdollisuus tehdä asioita nopeasmmin, tehokkaammin ja tuottavammin? On turha alistaa ketteryyttä jättiläisen jähmeydelle tai yrittää pelata samaa peliä.

FruitKitin tarina on mielenkiintoinen ja finanssipuolesta kiinnostuneet voisivat haastatella Fernandoa ja kumppaneita laskeakseen millaisen investoinnin perustajat ovat omalla ajankäytöllään palveluun tehneet.

Vaihtoehtokustannus-laskelmat eivät tietenkään ole kiinnostavia, jos samalle ajalle ei ole oikeaa vaihtoehtoista bisnestä tehtäväksi ja vapaa-ajalle ei pysty laskemaan hintaa kun growth hackerina puuhastelisi muutenkin samanlaisten kysymysten parissa vapaalla. Korporaation sisällä puuhasteluissa taas vaihtoehtokustannukset ovat väkisinkin aina mielessä.

Toisessa keynotessa Toni Laturi jakoi Sanoman kokemia oppeja Lean startupin hyödyntämisestä korporaation sisällä - ja ajattelumalleista joita he ovat käyttäneet erilaisten liiketoimintojen ja uusien etsinnässä olevien startup-liiketoimintojen sovittamiseksi organisaation sisään.

Esityksen kalvot löytyvät täältä.

Varsin asiallisesta esityksestä poimin erityismaininnan arvoiseksi seuraavat asiat:

• Three Horizon’s of Growth mallin ja Lean Startup -mallin käyttö yhdessä osoittamaan että korporaation näkökulmasta ei puhuta mitenkään mullistavasta asiasta vaan samaa on ollut ennenkin

• Oikeiden kokemusten ja tuskastumisten jakaminen korporaation inertian ja venturingin yhdistämisessä - sekä tunnistetut avaimet homman hanskaamiseen: omistajuus, oikean metriikan käyttö, käsienheiluttelun välttäminen

Esityksen kolme viimeistä sivua ovat todella hyvää kamaa.

Keynotejen lisäksi oli kolme trackiä sessioita.

Valitsin sessioista seuraavat itselleni:

• Petri Mertanen: Analytics is the bookkeeping of marketing

• Kaisa Soininen: Customer-focus and involving customers in product development

• Tuukka Smolander: How to use stakeholder voting for managing roadmap

Petri Mertasen esityksestä nautiskelin erityisesti Google Analytics audittien yleisistä tuloksista, joissa kerrottiin antipatterneja mitä ihmiset tekevät.

Pääpointti oli siis tuttua tavaraa, mutta toki käytännössä liian usein kaukana arkielämästä. Helposti mitataan sitä mitä voidaan mitata, sen sijaan että tehdään liiketoiminnan kannalta järkeviä hypoteesejä ja mietitään miten sitä pitäisi mitata. Aiheeseen liittyy vahvasti myös ikivanha Dean Spitzerin esitys, jonka kulma on toki enemmän innovaatioiden / innovatiivisuuden mittaamisessa - mutta ajatukset ovat hyvin samoja.

Kaisa Soinisen esitys oli väkisinkin koko tapahtuman paras. Se oli niin hyvä, että kuuntelisin Kaisan jutustelua aiheesta mielelläni enemmänkin - sillä puheessa yhdistyivät hyvällä tavalla: intohimo aiheeseen, osaaminen ja vuosien kokemus.

Tiivistettynä pointit kuulostavat itsestäänselvyyksiltä, mutta esityksen aikana läpikäyty tarinointi ja keskustelu yleisön kanssa toi hyvin esille, että käytäntö on usein vaikeampaa kuin aluksi ajattelisi. Fokus ja oikeiden asioiden mittaaminen sekä kehittäminen ovat haastavia, mutta palkitsevia asioita.

Tuukka Smolanderin esitys oli viimeinen sessio johon osallistuin ja joka mukavalla tavalla esitti ei välttämättä niin agile-väelle vanhan innovaatiopelin ( Buy a feature) käytön priorisoinnin työkaluna. Tuukan esitys oli hyvä ja erityisen arvokasta oli kokemuksien kuuleminen sekä keskustelu periaatteista, joita tekemisen taustalla on.

Olennaiset asiat Tuukan kokemuksista voisin tiivistää seuraavasti:

• keskitytään kaikessa liiketoiminta-arvoon

• strategisen tason ohjaus tulee isoilta pomoilta pääteemojen ja näiden pääteemojen painotusten kautta

• stakeholderit osallistuvat buy me a featureen omilla panoksillaan

• lopullinen panostus on storyn keräämät pisteet + strategisen teeman kautta tuleva bonus

• jatkuva grooming ja avoimuus sekä läpinäkyvyys prosessissa ovat avain onnistumiseen

Voi olla että tiivistän väärin, mutta nämä asiat ainakin poimin itse esityksen aikana omaan muistipankkiini.

Iltariennot ja laajemmat keskustelut tapahtuman ohjelman ulkopuolelta jouduin valitettavasti jättämään väliin, sillä loppuilta oli bookattu muille asioille - mutta tapahtuma jätti lähtemättömän vaikutuksen. Product Campin sisältö, henki ja tyypit olivat kuin raikas tuulahdus järkeä ja uskoa maailmaan. Ajatuksissa ja puheissa yhdistyi monen osa-alueen parhaita puolia ilman ko. maailman negatiivisia ilmiöitä:

• Agile-maailman ajatuksien soveltaminen käytännössä ilman oman navan ympärillä pyörimistä ja ilman että kaikkien ultimate tavoitteena on kehittyä minimaalisella markkinalla super coachiksi

• Startup maailman intohimo tuotteen / palvelun kehittämiseen ilman yksisarvis-hypeä ja ärsyttäviä täysin banaaleja ajatuksia maailmanhiteiksi yrittäviä ruletinpelaajia. Porukka oli enemmän jalat maassa ja oikeasti rankkaa duunia tekevää porukkaa.

• Design maailman ajattelu ja soveltaminen ilman primadonna-häivähdyksiä siitä miten muut kuind esignerit eivät tajua miten maailman pitäisi olla

Eli siis kaikin puolin loistava tapahtuma.

Energisoiduin tapahtumasta niin paljon, että päädyin melkein vahingossa tilaamaan Amazonista taas ison kasan hyvää kirjallisuutta sekä Kindleen että viimeistä tutkimusta myös ihan painetussa muodossa.

Ja aiheesta tullaan varmaan keskustelemaan jatkossa myös työpaikan Affecto Sauna Seurassa, missä eri alojen osaajat jakavat ajatuksiaan ja kokemuksiaan rennossa ilmapiirissä sekä lauteilla että lauteiden ulkopuolella.

Ps. Jos hyvät jutut kehityksen, designin ja business developmentin puolella kiinnostavat – niin olisi kiva tavata ja jutella. Laita viestiä huima@iki.fi tai jotain muuta kanavaa pitkin.