Politetype

Muutama viikko sitten tutkaan lävähti isosti TietoEvryn ja kumppaneiden projekti kiusaamista vastaan: Politetype niminen fontti.

Mutta onko kyse teemakampanjasta vai oikeasta projektista?

Kampanjan lanseeraus sai kiinnostavasti huomiota, mukaanlukien maininnan MTV3-kanavan Kymmenen uutiset-lähetyksessä. Uutisissa asia esiteltiin positiivisesti ja en olisi kiinnittänyt siihen sen enempää huomiota, ellei TietoEvryn henkilö olisi spesifisesti maininnut että fontin voi asentaa itselleen ja että se toimii Word ja Outlook-ympäristöissä. ( Kymmenen uutiset 20.8 - kohta n. 18:00 eteenpäin)

Yksinkertaisen insinöörin mielessä heräsi kiinnostus, että mitä tässä oikein tehdään - kun puhutaan lasten ja nuorten kiusaamisesta ja vihapuheesta - ja sitten ratkaisua esitellään spesifisesti toimivaksi meidän kaikkien rakastamisssa enterprise-tuottavuusympäristöissä. Valehtelisin jos en ensimmäisenä olisi ajatellut, että tässä on jokin koira haudattuna - sillä olin jo hakemassa lapiota ja vetämässä saappaita jalkaan. Halusin ymmärtää mistä on kyse.

Googlen kautta löytyi nopeasti lisää tietoa. Lehdistötiedote ja projektin saitti maalaavat kuvaa kehittyvästä yhteistyöstä ja käytön laajentamisesta eri domaineihin sekä kieliin. Mainitaan myös koneoppiminen. Toisaalta samalla katsotaan asiaa realistisesti, että tarkoituksena on herättää keskustelua ja ajattelua - ja että ei tää nyt ihan oikeasti niinkuin toimi vielä.

Lehdistötiedotteessa:

“The Polite Type is a font that has been taught to recognize and rewrite cyberbullying and hate speech. In practice, it is harder to write hateful English-language words, as the font automatically replaces them with more inclusive ones. When installed, The Polite Type appears in users’ font libraries and can be used in commonly used text editing software, also offline. The font is freely downloadable and can be used, for example, as an educational tool by parents or by teachers.”

Toisaalta FAQ:ssa sanottiin mm.:

“The font does not yet understand context. The font is currently a beta version when it comes to its technical functionality and word libraries. It cannot, for instance, correct any UPPERCASE words. As is the case with new and ever-evolving word libraries, we believe the next versions of the font will be even more complete. As an OpenType font file (OTF), it is not a complete software but a font using its capabilities in a new way. With the help of the community and new partners, it is possible to develop it further, correct current slurs and words and add new ones, and bring onboard new languages.”

Mutta väittäisin, että merkittävä osa ihmisistä jotka asiaan tutustuivat eivät päätyneet lukemaan edes FAQ:ia tai kokeilemaan miten fontti ei toimi. Väitteen taustalla artikkelit jotka levisivät aiheesta erittäin positiivisesti.

Ja tässä kohtaa on pakko pysähtyä sanomaan ja muistuttamaan, että tarkoituksenani ei ole osoitella sormella ketään tai pilkata ihmisiä projektin takana tai siitä innostuneita. Tiedostan täysin että elämme ilmiötaloudessa ja monesti on tarpeellista tehdä yhdessä edes jotakin, sen sijaan että ei tee mitään.

Tässä asiassa haluan kiinnittää huomiota siihen miten tämä case meni sukkana läpi mediassa.

Ja siis onhan kokemus ihan kiinnostava, kun ensimmäistä kertaa kokeilee ja fontti korvaa eksaktin kirjoittaman termin joko toiseksi tai korvaa sen hienolla blurrilla.

Mutta ihminen joka pysähtyy siihen, eikä kokeile miten rajoitteet voidaan kiertää ei ole koskaan viettänyt kunnolla aikaa internetissä, tutustunut vihapuheeseen, kiusaajiin tai insinööreihin - saati siihen miten ihmisryhmät oikeasti toimivat, kun yksi termi kielletään.

Fontin kyvykkyydet tunnistaa termejä…

.. ovat todella rajalliset..

.. sillä kyse on vain fontista.

Päädyin fontin esittelyn yhteydessä lukemaan asiasta enemmän ja naurahdin tämän toteutuksen idealle, sillä tämä oli innovatiivinen idea ihan toiseen asiaan tarkoitetun kyvykkyyden käytöstä toiseen asiaan.

https://www.typenetwork.com/news/article/opentype-at-work-contextual-alternates

https://docs.microsoft.com/en-us/typography/opentype/spec/gsub

Valitettavasti sillä ei vaan ole mitään mahdollisuutta toimia oikeassa elämässä kunnolla.

Fonttiin pitäisi luoda staattiset säännöt kaikille mahdollisille korvauksille mitä haluttaisiin saada aikaiseksi. Toisinsanoen sen sijaan että ilmaisuvoimaisemmalla ohjelmointikielellä luotaisiin sääntöjä asioiden tunnistamiseksi, on fontissa käytössä paljon yksinkertaisemmat tavat kuvata asioita. Lopputuloksena siis paljon paremmin erilaisiin variaatioihin toimiva fontti olisi törkeän iso - ja hidas käyttää. Ja oman hupinsa asiaan lisäisi monikulttuurisempi ympäristö, missä kielet elävät ja sekottuvat nopeasti – ja yksittäisiä termejä voidaan lainata ja käyttää liberaalisti toisenkielisessä tekstissä. Puhumattakaan siitä kuinka nopeasti termit pystyvät elämään ja uusiutumaan.

Ongelma on siis hankala.

Siis ihan tietojenkäsittelynkin kannalta oikeasti vaikea.

Samassa teemassa on ollut aikaisemmin avauksia toisilla keinoilla, esimerkiksi ReThink-näppäimistöllä ja BBC:n OwnIt-sovelluksella. En ole kumpaankaan tutustunut sen tarkemmin, saati tutkinut mitä haasteita niissä on - tai mitä riskejä niiden käyttöön liittyy. Mutta tekniseltä lähtökohdalta erillinen näppäimistöohjelmisto tai työkalu joka muuten liittyy järjestelmässä tekstinsyötön yhteyteen on monta kertaluokkaa tehokkaampi paikka tehdä tekstin tulkintaa. Samasta syystä esimerkiksi erilaiset oikeinkirjoitustyökalut kuten Grammarly tai ProWritingAid eivät toimi fontteina, vaan ovat erillisiä palveluita jotka sitten toimivat kirjoitusohjelmassa pluginin kautta.

Online-palveluiden etu on myös siinä, että ne pystyvät luvan saadessaan oppimaan koko ajan käyttäjien tekemistä virheistä ja käyttäjien antamasta palautteesta. Ne siis saavat koko ajan dataa, jota koneoppimisen avulla voidaan käyttää avuksi palvelun parantamiseksi ja nähdä nopealla palautesyklillä miten muutokset toimivat käytännössä. Staattisen fontin kohdalla ei ole mitään nopeaa feedback-looppia, eikä mahdollisuutta kerätä tietoa siitä mitä käyttäjät oikeasti tekevät. Mutta toki voi olla niitä komiteoita, jotka miettivät sanoja. Ja julkaisevat vuosittain uuden fontin, jonka joku sitten asentaa ja joku pakottaa sen käyttöön - jotta ajatellaan ja kokeillaan että mitkä sanat ovat nyt kiellettyjä tai kontroversaaleja.

Voimme siis ehkä olla yhtä mieltä siitä, että fontti on huono ratkaisu vihapuheen ja kiusaamisen ehkäisemiseen. Ihan näin tekniseltä kannalta.

Sosiaalisen toiminnan kannalta ajatellen uusi fontti on kanssa huono idea, jos sitä ei pystytä asentamaan ja ottamaan käyttöön niissä sovelluksissa / platformeissa missä vihapuhetta ja kiusaamista oikeasti tapahtuu. Jos fonttia ei pysty ottamaan käyttöön TikTokissa tai jossain muussa sovelluksessa missä lasten ja nuorten välistä kommunikaatiota tapahtuu - ei sillä ole tässäkään mielessä mahdollisuuksia tehdä mitään hyvää.

Jos jäljelle sitten jää keskustelun herättäminen kiusaamisesta ja vihapuheesta - ja oppimiskokemuksien aikaansaaminen ihmisille siitä miten eri termit vaikuttavat ja miten omia sanoja voisi miettiä, niin käyttäjien kannalta niitä kokemuksia voisi tarjota paljon paremmin ja vaikuttavammin erilaisilla keinoilla ilman fonttia.

Eli.

Tuota.

Hankkeen perusidea kiusaamista ja vihapuhetta vastaan toimiseksi on aina hyvä juttu.

Design on hieno ja jutun julkaisu sai hienosti huomiota. Enkä ihmettele vaikka kamppis voittaisi innovatiivisella ideallaan jotain luovia palkintoja.

Ja varmasti hankkeessa on saatu hyviä juttuja aikaiseksi sillä, että on osallistettu ihmisiä puhumaan ja miettimään asioita yhdessä.

Mutta olen vain yksinkertainen ja penseä insinööri, enkä pääse yli siitä että konseptin ytimeen on valittu fontti. Se on minulle tässä se ilman vaatteita oleva keisari.

Kommentoin asiaa heti tuoreeltaan, että kyseessä on kampanja eikä hirveän tosissaan otettava hanke. Enkä toistaiseksi ole löytänyt mitään signaalia, joiden takia pitäisi asiasta ajatella toisin.

Yllätyn positiivisesti jos olen väärässä - ja jos opin jotain uutta, mitä en ole asian tiimoilta vielä tajunnut.

Eikä siinäkään ole mitään pahaa, että juttu olisi vain kamppis ja signaali siitä että tämä on yhteiskunnallisesti tärkeä asia ja jotain pitäisi tehdä.

Ainakaan tämä ei ole yhtä turha juttu kuin Plup-lähdevesi oli Itämeren suojelulle. Jonnet ei ehkä muista, mutta kyseessä oli Stefan Lindforsin suunnittelema erikoispullossa jaeltu lähdevesi. Homma yritettiin launchata isosti ja eeppiseen mainokseen saatiin Jorma Uotinen sekä Bam Margera, ja käytettiin HIM:n biisiä.

Mutta siis siisti kamppis.

Tykkään designista ja fontin käyttö oli luova idea.

Olen penseä insinöörisielu joka ihailee ja harmittelee samaan aikaan sitä, että tämä idis lensi ilman kritiikkiä ja analyysiä median edustajien kautta maailmalle näin hyvin. Hatunnosto siis tekijöille. Hyvin ansaittua medianäkyvyyttä.