Uutta kohti

Elämässä on tapahtunut paljon parin viime vuoden aikana, eikä kaikesta siitä ole oikein tiennyt mitä sanoa. Puolisoni menehtymisen jälkeen tuntui, että kaikki mitä elämässään on rakentanut ja ajatellut olennaisiksi asioiksi itselleen menettää merkityksensä. On vaatinut työtä nousta takaisin jaloilleen ja löytää iloa ja merkitystä elämästä ja maailmasta.

Työstäessäni sitä mitä olen tai haluan olla, minua on pitänyt liikkessä kolme perusajatusta, joita yritän vaalia.

  1. oikeudenmukaisuus
  2. kauneus
  3. jatkuva kehittyminen

Haluan olla hyvien puolella. Se on selvää. Uskon siihen, että ihmisten on nähtävä vaivaa siihen että rakenteet ja systeemit mahdollistavat hyvien asioiden syntymisen, ja että sen seurauksena maailma voisi toimia koko ajan hieman oikeudenmukaisemmin. Eikä mennä nyt kuitenkaan siihen filosofiseen keskusteluun, että miten hyvä määritellään tai kuinka absoluuttisia asioiden suhteen ollaan.

Arvostan kauneutta. Mutta tarkoitan tällä todella laajasti asioita. Minulle kauneutta löytyy arkkitehtuurista, matematiikasta, musiikista, muodista ja vaikka mistä. Olen siis johonkin pisteeseen saakka esteetikko ja haluan maailmaan enemmän kauniita asioita. Tätä löytyy niin suurista kuin pienistä teemoista.

Kolmanneksi haluan nähdä edistystä ja kehittymistä niin itsessäni kuin myös maailmassa. Se pitää minut liikkeessä ja saa elämän tuntumaan ihanalta, kun ymmärrän taas hieman enemmän tai osaan jonkin asian paremmin. Tai opin, että voin kokonaan jättää jonkin asian pois. Jos pystyy joka viikko tai joka päivä olemaan hieman parempi, se tekee minut onnelliseksi.

Kaikki eivät sitä uskoisi, mutta olen persoonallisuudeltani omasta mielestäni erittäin itsenäinen introvertti, joka tarvitsee paljon omaa aikaa ja tilaa miettiä asioita. Kaikki siistit asiat kuitenkin tapahtuvat aina interaktiossa muiden ihmisten kanssa, ja kaikki hienot kokemukset syntyvät siitä että asioita oikeasti pääsee jakamaan ja kokemaan hyvien ihmisten kanssa.

Elämäni monet erinomaiset tai jopa loistavat asiat ovat ollet seurausta vahingoista tai sattumista, joille olen ollut avoin ja valmis näkemään mitä asioista voi seurata. Olen saanut tavata, oppia tuntemaan ja hengata itseäni kertaluokkaa fiksumpien ja nopeampien tyyppien kanssa, ja hetkittäin tuntea - että pystyn kontribuoimaan ja antamaan heidän maailmaansa jotain merkityksellistä ideaa, näkemystä tai tunnetta.

En kuitenkaan ole luontaisesti sosiaalinen tai sosiaalisia verkostoja vaaliva, vaan olen jotenkin aina luottanut siihen - että asioita tapahtuu, törmään oikeisiin ihmisiin ja päädyn oikeisiin paikkoihin.

Maailma ei kuitenkaan enää aina toimi niin, ja ruuhkavuosia elävien kolleegoiden, kavereiden ja tuttujen kesken syntyy nykyään paljon harvemmin niitä kohtaamisia ja hetkiä, joiden voimalla luodaan taas jotain uutta ja jaksetaan uskoa parempaan. Ja vaikka itsekin olen kiireisempi, väsyneempi ja nuutuneempi kuin ennen, niin liian usein huomaan sen että monia hyviä juttuja ja ideoita jää väliin kun ei löydy sopivaa rikoskumppania mukaan.

En tiedä monestakaan asiasta paljoa, mutta sen tiedän - että hyvät jutut ovat parhautta jaettuina.

Tämän takia yritän itse aktivoitua tässä enemmän. Ja löytää myös lisää uusia hyviä tyyppejä, jotka ovat valmiita kokemaan ja näkemään siitejä juttuja yhdessä, oli kyse sitten musiikista, kuvataiteesta, ruuasta, viinistä, urheilusta tai siitä tärkeästä aiheesta, eli ATK:sta.

Olen pääsemässä takaisin siihen fiilikseen, että maailma on täynnä mahdollisuuksia ja siistejä asioita - eikä polkuja ole määrätty tai piirretty ennalta. Tulevat vuodet ovat täynnä kiinnostavia ja siistejä juttuja, joita en osaa vielä edes ennalta unelmoida tai ajatella. Haluan lähestyä niitä avoimella mielellä ja yllättyä taas positiivisesti siitä mihin kaikkeen sitä päätyykään.

Uutta kohti.

Tykitellään.