On monia syitä miksi retrot ovat lähellä sydäntäni.
Ensinnäkin uskon vahvasti reflektioon oppimisen välineenä ja ylipäätään siihen, että päästäkseen pidemmälle ja perille nopeammin on parempi välillä pysähtyä ja tarkistaa onko oikeassa suunnassa.
Toiseksi retroja pääsee itse suunnittelemaan ja vetämään suhteellisen harvoin, joten jokainen kerta on aina innostumisen paikka. Suurimmaksi osaksi kuitenkin tulee itse oltua retroilemassa omaa toimintaansa.
Retroilusta on kirjoitettu paljon hyviä kirjoja ja blogipostauksia, joten materiaalia on saatavilla paljon. Jokaisella tekijällä ja vetäjällä on kuitenkin oma tyylinsä - ja omia suosikkiharjoituksia, joita tulee käytettyä niille sopivissa tilanteissa – tai vaikka härkäpäisesti työntäen niitä myös paikkoihin mihin ne eivät sovi.
[Read More]








