blog.huima.net

Radio Helsinki on mielenkiintoinen ilmiö helsinkiläisessä kaupunkikulttuurissa ja mediassa. Ja ansaitsee tulla seuratuksi sekä analysoiduksi.

En ole orignaaleja Radio Helsingin vakkarikuuntelijoita, enkä siis vetänyt Kaffa Roasteryn latteja väärään kurkkuun - kun radion tulevaisuus uhkasi mennä väärään suuntaan. Radio Helsinki oli minulle pitkään positiivinen kuriositeetti, jossa oli hyviä tyyppejä tekemässä itsensä näköisiä juttuja. Mutta eipä niitä oikeasti tullut hirveän usein kuunneltua. Eikä Radio muutenkaan ollut se mun media.

Ilmiönä Radio Helsinki kuitenkin yhdisti monia ihmisiä ja toimi kanavana, jonka kautta helsinkiläinen kaupunkikulttuuri ja musiikkiscene saattoi kehittyä uusilla tavoilla. Onhan se aina hieman eri asia, kun ääni soi eetterissä - ei pelkästään internetissä. Ihan samalla tavalla kuin artikkeli joka painetaan paperille on todellisempi kuin internetissä jaetut bitit - vaikka sanat olisivat ihan samat.

Tehtävälistallani on ollut pitkään Scan Agile-videoiden editointi ja julkaisu verkkoon. Olen ollut tehtävästä innoissani, sillä Scan Agilen aikaan olin hieman kipeänä - enkä pystynyt keskittymään esityksiin täysillä – enkä myöskään järjestäjänä olemisen takia myöskään pystynyt vain seuraamaan esityksiä, vaan jouduin palloilemaan ympäriinsä ja auttamaan ohjelman pyörimisessä suunnitelman mukaisesti.

Videoiden editoimisessa ja julkaisemisessa on kuitenkin aina oma urakkansa – ja aina välillä tulee vastaan erilaisia yllätyksiä.

Tänä vuonna ensimmäinen yllätys oli, että Final Cut X ei tunnistanutkaan kaikkien kameroiden tuottamaa formaattia suoraan. Osa videoista toimi suoraan, osa näkyi vain vihreänä ruutuna.

Varmuuskopiointi on ehkä maailman epäseksikkäin aihe, mutta aina silloin tällöin tulee muistutuksia siitä - minkä takia sitä kannattaa tehdä ja minkä takia kannattaa myös huolehtia siitä, että datoista on myös offsite-kopiot.

Olen itsekin maailman huonoimpia varmuuskopioiden ottajia. Olen kuitenkin yrittänyt parantua siinä ja automatisoida joitain operaatioita niin, että yllättävät tilanteet eivät aiheuttaisi pahempia menetyksiä.

OS X:n puolella käytän Timemachinea ottamaan inkrementaalisia backuppeja, jotka menevät suurimmaksi osaksi automaattisesti – kunhan kovalevy on kytkettynä ja päällä. Käytännössä pidän Timemachine-levyä käytössä vain parina päivänä viikossa. Inkrementaalisten backuppien lisäksi otan välillä CarbonCopyClonerilla boottauskelpoisen kopion ulkoiselle levylle.

Uusi vuosi on hieno hetki sen takia, että on mahdollista jättää edellisen vuoden epäonnistumiset taakse ja suunnata kohti uusia epäonnistumisia!

Tänä vuonne päätin aloittaa en yhtä, vaan kaksi uutta blogia!

Tämä on suomenkielinen perusblogini, jonne alan kirjoittamaan viikoittain nopeammassa tahdissa ajatuksia ja ajatuksia muistiin kuin alkuperäiseen englanninkieliseen blogiini Wordpressissä. Päivitän sitäkin toki, mutta pienemmällä frekvenssillä.

Wordpress-blogin tavoitteena on ainakin vielä jonkun aikaa yhteys- ja blogikanavana englanninkielisiin yhteisöihin päin, kunnes tämän blogin featuret ja platformi kehittyy sellaiseksi - että voin samassa blogissa helposti luokitella postaukset myös kielien ja kategorioiden mukaisesti.